Gilin saarilla

Retkikuntamme on kutistunut kuuteen henkeen ja kun loppureissun osalta Taru ja Jarna menevät omia matkojaan on seurueessani jäljellä siis allekirjoittaneen lisäksi kolme erittäin arveluttavaa reissupekkaa.

Saavuimme Balille, Indonesiaan 2.3. Pari yötä huilattiin ensin Seminyakissa Guess House -hostellissa ja sittenpä matka jatkui kohti Gilin saaria. Kuljetus satamaan hostellilta ja puolentoistatunnin pikavenekyyti saarille maksoi noin 500 000 rupiaa eli noin 40€. Paikalliseen hintatasoon nähden aika kallis setti, mutta tuon halvemmalla ei saarille oikein pääse. Hintapyyntö ennen neuvotteluja oli yli tuplat kalliimpi. Paikalle vieneen ison pikaveneen nöyrä perämoottoririvi sai meidät pikkupojat innostumaan..

Gilin saaret on kolmen kohtuu pienen saaren ryhmä aivan Lombokin vieressä. Lombok ja Gili kuuluvat myös Indonesialle, niinkuin Balikin. Kolme saarta ovat keskenään varsin erilaisia. Saarten välillä on mahdollista kulkea päivittäin ”island hopper” paatilla, siirtyminen saarelta toiselle maksaa noin 2€ eli noin 24 000 rupiaa.

Saarilla ei ole autoja, vaan kaikki tavarankuljetukset ja taksitoiminta hoidetaan hevoskärryillä, aika hauskaa.Kun tulimme pikaveneellä saarelle noin 10% matkustajista jäi Airille, Menolle eimkukaan ja loput Trawanganille. Se kuvastaa aika hyvin ”voimasuhteita”.

Gili Trawangan

Gili Trawangan on näistä saarista suurin ja vilkkain. Suurin osa Balilta tulevista lautoista tuo ihmiset suoraan tänne, pysähtymättä muilla saarilla. Trawangan on tunnettu erityisesti vilkkaasta yöelämästään, joka todellakin saattaa jatkua läpiyön aina aamunkoittoon saakka. Täyden kuun aikaan surffirannalla pidetään ”full moon partyt” ilotulituksineen. Surffiranta on myös aika mahtava paikka tsiigailla auringonlaskua.

Saaren toiselta puolelta löytyy kuulema ihan kunnon luxusmajoitustakin. Täällä iso osa ravintoloista on kuulema paikallisten pohattojen omistamia. Moni tarjoilijoista vetää kuulema jotain piristävää kamaa jaksaakseen tehdä enemmän töitä.

Trawanganin pääkatu on aika pitkä ja kauppojen, ravintoloiden sekä sukellusliikkeiden täyttämä. Snorkkelien ja räpylöiden vuokraus päiväksi maksoi noin 3€. Coral Beachilta kun ui noin 100m merelle päin ja snorklailee niillä tienoilla missä pohja alkaa syventyä jyrkästi on hyvät mahikset nähdä isoja merikilpikonnia. Me näimme täällä kaikkein suurimman kilpparin, joka oli pituudeltaan lähemmäs metrin verran.

Paluulautat kohti Balia lähtevät täältä Trawanganilta, joten tulimme tänne yhdeksi yöksi. Nähtiin siinä samalla Jarnaa ja Tarua, jotka olivat lähdössä takaisin Balille ja siitä eteenpäin Hong Kongiin.

Gili Meno

Tällä kertaa nimi ei ole enne, sillä Meno on näistä kolmesta saaresta kaikkein hiljaisin ja rauhallisin. Olen kuullut sanottavan tätä ”honeymoon islandiksi”. Saarella on joitain vuokra bungalowta ja ilmeisesti pari ravintolaa. Arvelisin, että saarella oli ehkä 10 turistia. Kaunista hiekkarantaa ja omaa rauhaa riittää joka puolella. Käytiin poikien kanssa pyörimässä Menolla yhtenä päivänä pari tuntia, epäilemättä rauhallisin mesta missä on ihan hetkeen tullut käytyä.

Gili Air

Ah, paikka joka vei sydämeni kertaheitolla. Tästä ei paratiisi parane. Air on kaikinpuolin sekoitus Menoa ja Trawangania. Sataman ympäristöstä löytyy vähän ravintoloita ja pari pientä kauppaakin. Mutta sitten kun kävelee 5-10 minsaa satamasta onkin yht’äkkiä aivan omassa rauhassa.

Kävelimme saaren ympäri, siihen meni aikaa ehkä pari tuntia. Asusteltiin jostain paikallisesta puus.lta väsätyssä bungalowssa kaislakaton alla. Samoista aineksista oli rannalle väsätty myös kivoja katoksia missä istuskella taimvaikkapa nautiskella aamiaista. Istuskeltiin rannassa palmun alla aika monta tuntia ihan vain meren rauhoittavaa kohinaa kuuntelemassa. Bungalowssamme ei ollut ilmastointia, mutta tuulettimen pyöriessä ihan riittävän viileää, että nukuttua sai. Majoitukselle hintaa jäi 150 tonnia per bungalow, eli vähän yli 6 euroa per henkilö, sisältäen hyvän aamupalan (munia, hedelmiä ja kahvia).

Oltiin Airilla kolme yötä, mutta kyllä täällä olisi viihtynyt pitempäänkin. Millekään aktiviteetti- tai bailauslomalle ei Air ole ihan oikea paikka, mutta jos se ei haittaa niin silloin tämän parempaa paikkaa ottaa rennosti on vaikea löytää.

Snorkkeloimaan!

Gilin tienoo on kuulema yksi parhaita sukellusmestoja mitä lähiseuduilta löytyy. Me käytiin yhtenä päivänä tutkailemassa vedenalaista elämää sillei, että paikallinen jäbä kuskas meitä veneellä joka saaren luo ja neuvoi sieltä parhaat paikat. Tämän reissun jälkeen osattiin esim. Trawanganilla mennä samoille paikoille uudestaan omin nokin. Venereissu taisi maksaa sukellusvälineineen noin 6€ per lurjus. Reissu alkoi niin hyvin kun maanantaiaamuna on vaan mahdollista, eli veneeseen noustessa onnistuttiin halkaisemaan vesitiivis tavarapussimme kahtia ja siinä samassa hässäkässä unohdettiin puolet tavaroistamme rannalle josta lähdimme.. Meinasi oppaitammekin vähän naurattaa..

Gilin saarten ympärillä asustelee paljon merikilpikonnia. Ensimmäistä kertaa elämässäni tuollaisen näin ja täytyy sanoa, että olipa upea otus. Noinkin kookas (70cm-100cm) ja ui niin smoothisti vain parilla evän heilautuksella. En tiedä oliko kilpparit täällä seudulla vain niin kesyjä vai onko ne luonnostaan noin rentoja, mutta ainakin näitten kanssa pystyi uiskentelemaan sujuvasti rintarinnan.

Näimme reissuillamme yhteensä yli kymmenen kilpparia, mutta emme koskaan enempää kuin neljä per sukellus. Sehän on luonnollista, sillä ”teenage mutant ninja hero turtleseja” on vaan neljä. Suurin yksilö, jonka kanssa uiskentelimme pitkät pätkät oli metrin mittainen. Jarkko kävi jopa vähän tanssittamassa yhtä vanhaa rouvaa (oppaan ohjeilla..enkä mä oikeesti tiedä oliko se rouva)..

EDIT: Sain asiallisen kommentin siitä, että kilpikonniin ei  pidä koskea. Se voi olla niille hyvin vaarallista!
Vaikka olenkin aloitteleva sukeltaja on minullekin teroitettu, että veden alla katsoa saa, mutta koskea ei. Jotenkin siinä vain harkintakyky petti kun paikallinen oppaamme näytti ja oikein usutti kilpikonnan kanssa kaveeraamaan. Jälkikäteen ajateltuna harmittaa.:(
Mitä tästä opimme: EI KOSKETA KILPIKONNIIN eikä muuhunkaan meren elämään. Katsoa saa, koskea ei!