Olemme matkalla 66 päivää eli 9,5 viikkoa (10.1.-15.3.) Reittimme kulkee seuraavasti:

[travelmap-map height=400]

[travelmap-list]

Yhdysvallat

Jenkeissä olemme pari viikkoa. Ensin olemme muutaman päivän San Franciscossa, sitten vuokraamme autot ja ajelemme Highway 1:ia pitkin kohti Los Angelesia ja Hollywoodia. Lopuksi täräytämme viikonlopuksi Las Vegasiin. Sieltä lennämme eteenpäin.

Fidjin-saaret

Fidji on lukuisista pienistä saarista koostuva paratiisi Tyynellä valtamerellä. Siellä palmun alla köllöttelemme viikon verran. Minä ajattelin käydä suorittamassa sukelluskurssin täällä.

Uusi-Seelanti

Matka jatkuu Uuteen-Seelantiin missä vierähtääkin melkein kuukausi. On kuulema niin upea paikka ja mahottoman kaukana kotoa joten kannattaa tutustua huolella. Lennämme Aucklandiin. Sieltä vuokraamme autot ja varmaan pari päivää kierrellään pohjois-saarella mm. Taru Sormusten Herrasta elokuvista tutuissa maisemissa.

Sitten kun tuntuu vaihdamme etelä-saarelle. Keskenämme palloillaan eka kolme viikkoo ja sitten tapaamme kaksi muuta tiimiä ja vietämme vajaan viikon heidän kanssaan Queenstownissa, joka sattuu olemaan koko maan extreme keskus joten eiköhän sitä jotain hurjaa tule kokeiltua, esim. Benji-hyppyä. Jatkolentomme lähtee Christchurchista.

Australia

Teemme muutaman päivän välipysähdyksen Sydneyssa.

Bali

Lopuksi rentoudumme pari viikkoa vielä yhdellä Indonesian saarista, Balilla. Kuta beachin hulinassa voisi käydä nauttimassa surffausmeinigeistä, mutta ois kiva vierailla myös rauhallisilla Gilin-saarilla. Ottaa vaan iisisti.:)

Epäilemättä melkoinen reissu tulossa.:)

[travelmap-map height=400]

Reppu on pakattu jo monta kertaa, joka kerta olen karsinut jotain pois. Muutoinkin kaikki alkaa olla valmista. Mielikin on aika levollinen, johan tuota joutaisi matkalle.

Viikonloppuna pidimme Mortonissa illan vieton kaikille meitä auttaneille ja samalla vietimme vähän läksiäisiämme. Lauantaina oli vuorossa tiimiakatemian yhteiset läksärit. Läksiäiset on siitä hyvät kemut että ehti nähdä montaa kaveria ketä tulee reissun aikana varmasti ikävä. No maaliskuussa taas nähdään.:)

Lähdin kotoa Rautalammilta matkatavaroideni kanssa jo lauantaina. Oli aika maaginen hetki kun istuin autoon lähteäkseni niin radiossa soi Haloo Helsingin biisi ”Maailman toisellapuolen”, jonka kertsissä sanotaan

Isä olen täällä maailman toisellapuolen
Äiti älä pelkää, kyllä pidän itsestä huolen.

Mitäpä siihen lisäämään. Rinkka olalle ja lentoon. Terveisiä äitille ja iskälle.:)

2,5 kuukautta on pitkä aika olla pois kotoa sekä omien töiden parista. Siispä matkaan onkin pitänyt valmistautua huolellisesti. Ennakkovalmistelut ovat aiheuttaneet sen että matka on jo nyt saanut paljon hyvää aikaan ennen alkamistaan.

Siivousta ja luopumista

En jättänyt itselleni asuntoa matkan ajaksi, joten roudasin kaikki kamani vanhempieni luo. Suuri osa tavaroistani on ollut kesästä lähtien muuttolaatikoissa autotallissa. Kovin montaa kertaa en ole käynyt noita laatikoita penkomassa ja hyvin olen silti pärjännyt. Eli olisikohan kertynyt nurkkiin vähän turhaa kamaa?

tämän havainnon innoittamana olenkin nyt yrittänyt siivota, käydä läpi ja harventaa tavaroitani. Periaatteena se, että jos en ole varma tarvitsenko asiaa niin se lentää roskiin. Päinvastoin siis kun ennen. Paljon on tavaraa lähtenyt roskiin ja esimerkiksi vaatteita olen antanut eteenpäin. Luopuminen on tärkeä taito, se tekee aina tilaa jollekin uudelle.

Vastuunjakoa Mortonissa

Kun puolitoista vuotta sitten perustimme ravintolaamme Mortonia sovimme jo alunperin että järjestämme asiat niin, että voimme Jarnan kanssa lähteä tälle matkalle.

Oli erittäin hyvä, että tuo periaatepäätös tehtiin jo silloin jolloin sitä ei ole tarvinnut väännellä ja käännellä enää. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että olemme joutuneet organisoimaan asiat ja jakamaan vastuuta niin ettei ravintolan toiminta mitenkään järky vaikka kaksi kolmesta yrittäjästä on pois. Alkuvaiheessa meidänkin yrityksen toiminta on ollut paljon riippuvainen juuri tietystä henkilöstä, kun jokaisella on ollut omat hommansa. Näiden tehtävien dokumentointi ja kaiken kaikkiaan työntekijöiden mukaan ottaminen jakamaan vastuuta on erittäin positiivinen asia. Ilman reissua en usko että olisimme saaneet piiskattua itseämme tekemään sitä tällä aikataululla..

Omasta korvaamattomuudesta luopuminen on henkisesti oma prosessinsa kuin myös vastuun ja hiljaisen tiedon jakaminen. Mieli on hyvin luottavainen, että Iiro Ninjan ja Tuulan säestyksellä hoitaa homman hyvin.

Morton on syntynyt unelmista, joten uskon rakkaan ravintolamme ymmärtävän myös muiden unelmien tavoittelua.:) Kun näin paljon hyvää on jo tapahtunut ennen reissua maltan tuskin odottaa mitä matka tuo tullessaan!

Seuraavat 10 viikkoa elämäni, kaikki tarvitsemani tavarat kulkevat rinkassani. on siis hyvä tulla toimeen rinkan kanssa täysin saumattomasti.

Sain joululahjaksi itsevalitsemani Deuter-merkkisen 55+10 litraisen travelleri rinkan. Halusin ehdottomasti sellaisen version missä on kunnon päiväreppu mukana.

Pakattuna rinkkani painoi 11 kiloa ja päiväreppu pari kiloa siihen päälle. Kun rinkka itsessään painaa jo kolme kiloa ei tavaraa ole mukana kovinkaan paljoa. Boxereita, t-paitoja, sukkia kahdet kutakin. shortsit, uikkarit, riippumatto, makuupussina pelkkä kangaspussi, pyyhe. Linkkuveitsi, teippiä, ea-tarvikkeita ja hygieniavälineet. Repussa ipadi ja kuulokkeet, sekä Juha Vuorisen kirja. Pitkähihainen paita ja pitkälahkeiset housut ainoastaan päällä. Eipä taida muuta olla, mutta tuskinpa paljon muuta tarvitseekaan. Eikös sitä oo tapana sannoo että Rautalammilta ollaan ja rahhoo on evväänä, heh heh.:p

Minä ainakin pidän tärkeänä että rinkka on hyvin selkään sopiva mutta myös tilaratkaisuilta ym. mieleinen. Sillä pitäähän yhteiselon olla ihan saumatonta, jotta molemmat pysyy iloisina.:)