Yhden tarinan ongelma

Kuulin yhden tarinan nigeriasta, ymmärsin heti millaisesta paikasta on kysymys. Tarina oli ikävä, paikkakin on varmasti ikävä. Mutta se oli vain yksi tarina. Kuitenkin annoin itseni mennä halpaan, eikä varmasti ollut ensimmäinen kerta.

Nigerialainen kirjailija Chimamanda Adichie piti TED-seminaarissa hienon puheenvuoron yhden tarinan ongelmallisuudesta. Siitä kuinka tahdomme luoda kokonaisvaltaisen käsityksen jostain asiasta heti ensimmäisen kuulemamme tarinan pohjalta. Harmillisen usein tällainen yleistys menee pitkin seiniä..

Kun Chimamanda tuli 19-vuotiaana yliopistoon Yhdysvaltoihin oli hänen kämppiksensä vaikea uskoa todeksi, että äidinkielensä on nigeriassa englanti tai että hänen lempimusiikkiaan on Mariah Carey. Kämppis oli kuullut nigeriasta ihan toisenlaisen tarinan…

Afrikka lienee muutoinkin tässä hyvä tyyppiesimerkki. Myönnän itsekin helposti ajattelevani afrikkalaisten lasten kärsivän ja näkevän nälkää. On sekin valitettavan useassa tapauksessa totta, mutta kuten Chimamandakin kertoo hän eläneensä Nigeriassa onnelisen ja iloisen lapsuuden.

Pitäisi muistaa kurkata aina asioita toiseltakin kantilta. Tai ainakin muistaa että kuulemani yksi tarina on tosiaan vain yksi tarina, ei koko totuus.

Kirjailija päättää tämän vuoden 2009 TEDglobal tapahtumassa pitämänsä puheen erinomaiseen tiivistykseen

Kun hylkäämme ‘yhden tarinan’, kun ymmärrämme ettei ole vain yhtä tarinaa mistään paikasta me saavutamme uudelleen tietynlaisen paratiisin.