Etelä-saari – sinne ja takaisin

20120306-221846.jpg
Autojen mittareihin kertyi yhteensä yli 5000 kilsaa eli aika monta paikkaa tuli kuukaudessa koluttua.Viikon verran pohjois-saarella vipellettyämme pakkasimme itsemme ja automme lauttaan Wellingtonissa ja hurautimme toiseen osaan maata, Etelä-saarelle. Etelä-Saarella meillä oli vähän reilu 2 viikkoa aikaa ennen kuin meidän pitäisi olla Queenstownissa tapaamassa kamujamme Suomesta. Valitsimme jälleen reitiksemme länsirannikon.

Eteläisellä saarella luonto on poikkeuksellisen monimuotoista. Täällä jos jossain voi nähdä koko maailman pienoiskoossa.

Picton

Picton on pienen pieni kaupunki, joka toimii pohjois-saaren lauttojen vastasatamana. Itse kaupunki on tosi pieni. Pari hostellia, pari ravintolaa ja kauppa, eipä muuta.
Atlantis-hostelli tarjosi meille kattoa pään päälle pariksi päiväksi erittäin onnistuneesti. Etenkin hostellia pyörittänyt FullHD-täti oli hauska. Yhtenä päivänä kun kävin asioimassa sen kanssa respassa se puhui samaan aikaan minulle, toiselle asiakkaalle ja vielä puhelimeen. Kaikille tietenkin eri asioita..

Pictonista olisi ollut kätevä lähteä ulkoilemaan Queen Charlotte Trackin ulkoilumaastoihin joko kajakilla, maastopyörällä tai kävellen. Säät eivät kuitenkaan suosineet meitä.

Pictonissa pidimme legendaarisen reissupäivän, jonka aikana emme poistuneet hostellista käytännössä kertaakaan. Välillä on hyvä vähän painaa pausee.

Nelson

Pictonista Nelsoniin johtaa hauska ja aivan hirmuisen mutkainen maisemareitti Queen Charlotte Track. Mikäli ei kärsi kovin pahasta matkapahoinvoinnista on tätä pikkutietä ihan hauska ajella.

Nelsonista on reilun tunnin matka Abel Tasmanin kansallispuistoon, jätimme sen kuitenkin väliin nyt. Kuulema siellä on erinomaiset maastot tehdä yönyli reissuja.

Nelsonista löytyy Uuden-Seelannin keskipiste (jollain mysteerisellä logiikalla laskettuna) pienen vuoren päältä. Sinne on ihan hyvä ja hauska polku kavuta.
Täältä on myös kotoisin kultaseppä Johan Hansen, joka suunnitteli ja takoi Taru Sormusten Herrasta sormukset elokuvia varten. Hänen galleriamyymälänsä ei valitettavasti ollut auki, siellä olisikin varmasti ollut paljon meidän budjetille sopivia tuotteita…

Greymouth

Nelsonista jyräytettiin yöksi Greymouthiin, länsirannikolle. Siellä oltiin illalla ja lähdettiin aamulla, joten en osaa siitä sen enempää sanoa. Se jäi mieleen, että polttoaine oli näillä main maata kalleimmillaan. Yövyimme Noah’s Ark hostellissa tiikeri-huoneessa. Myös muut huoneet oli sisustettu eri eläinten mukaan ihan hienosti.

Fox Glacier

Mt. Tasmanin ja Mt. Cookin (molemmat yli 3500 metrisiä lumihuippuisia vuoria) juurella on pari pikkukaupunkia, kuten Frans Josef Glacier ja Fox Glacier, jotka elävät ilmeisesti lähinnä jäätikön tuomalla turismilla. Näissä kahdessa paikassa on aika lailla samat aktiviteettimahdollisuudet, joista päälimmäisenä helikopterimatkat jäätiköiden päälle keskelle vuoria tai omatoimiset kävelyreissut jäätikön alalaidan luo. Frans Josef on näistä kahdesta hieman isompi, minä, Anssi ja Jarkko jäimme kuitenkin Fox Glacieriin yöksi, siksi että se oli puolentunnin ajomatkan verran lähempänä Wanakaa, minne loput meidän jengistä jatkoi suorilla.

Jäätiköt ovat vuorilla ympäri vuoden. Jotta jäätikön olisi nähnyt kunnolla olisi kannattanut ottaa “helihike” eli vaellusreissu, jossa mennään helikopterilla ylös vuorille. Me tyydyimme budjettisyistä vain kävelemään jäätikön juurelle. 50 metrinen lumipatja oli vaikuttava näky vaikka tähän ikään mennessä lunta on ehtinyt nähdä metrin jos toisenkin. Aamulla horistontissa siintäneet terävät lumihuiput näyttivät kauniilta.

20120306-222357.jpg

Wanaka

Wanaka oli erittäin kaunis ja viihtyisä pikkukaupunki noin puolitoista tuntia Queenstownin pohjoispuolella. Wanaka järven rantaan pystytetyssä kaupungissa viivähdimme muutaman yön, Base-hostelliketjun hellässä huomassa. Täällä tytöt ja Janne kävivät hyyppäämässä skydivet. Isot puistoalueet ja wanaka-järven ranta tekee paikasta viihtyisän. Wanaka järvi tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet monenlaiseen vesiurheiluun.

Pakko testata: Cinema Paradiso, ihan mieletön leffateatteri. Normaalin katsomon sijasta täällä istutaan sohvilla, bussin tai lentokoneen penkillä tai vaikkapa autossa. Katsomoon voi viedä eväät mukana, niin ruuat kuin juomat. Jokaisessa leffassa pidetään tietysti myös väliaika, jolloin kannttaa maistaa paikan kuuluisia “homemade cookieseja”, jotka oikeesti olivat kämmenen kokoisia.

20120306-221714.jpg

Te Anau

Te Anaussa vietimme pari yötä Waterfront Backpackers hostellissa. Te Anaun sanotaan olevan “walking capital of New Zealand”. Se osasto jäi meiltä oikeastaan kokematta sillä viivähdimme täällä lähinnä sen takia, että tästä oli hyvä operoida Milford Soundiin. Sinne matkaa oli 120km, joka vuoristotiellä tarkoitti 2h ajomatkaa. Milford Soundissa majoitusmahdollisuuksia ei juurikaan ole.

Te Anau oli eteläisin paikka missä kävimme. Matkaa eteläkärkeen olisi ollut enää parin tunnin verran.

Milford Sound

Länsirannikolla hieman Queenstownista pohjoiseen sijatisee Milford Sound. Kun kysyin yhdeltä kiwiltä kannattaako paikkaan mennä hän sanoi meille “Oletteko nähneet postikortteja sieltä? Ne valehtelevat. Oikeasti se on vielä paljon kauniimpi”.

20120306-221343.jpg

Okei, ehkä pakko käydä sitten. Ja olihan Milford Sound upea. Jotta vuonon näkee pitää sinne ostaa risteily. Me olimme parin tunnin risteilyllä, se maksoi 56 NZD kun ostimme sen hostellin kautta. Risteilyn aikana näimme muun muassa delfiinejä, merileijonia, vesiputouksia ja todella upeita maisemia.

20120306-221517.jpg
Harmiksemme sää oli hieman pilvinen joten emme oikein kunnolla nöhneet Mitre Peakia, maailman korkeinta suoraan merestä kohoavaa huippua. Joka on meren pohjasta huipulle noin 1500metriä.

Risteilyn jälkeen kävelimme sataman vierestä alkavalle polulle, joka johti aika ison vesiputouksen luo. Vesiputousta pääsi melko lähelle, on ne vaan aina aika vaikuttavia.

Arrowtown

20 km päässä Queenstownista sijaitsee viimeisen päälle ihastuttava pikkukaupunki Arrowtown. Arrowtownin pääkatu on pyritty säilyttämään alkuperäisessä ulkoasussaan eli sellaisena kuin se on ollut jo varmasti sata vuotta. Lähinnä mieleen tuli “wild wild west”. Arrowtownin ympäri kävelemiseen ei mene aikaa kuin ehkä tunnin verran. Mahtava paikka, kannattaa ehdottomasti poiketa.

20120306-221140.jpg
Pakko testata: Remarkable Sweetshop. Pieni ja suloinen karkkikauppa josta saa viimesen päälle maistuvaa fudgea ja mikä parasta myös salmiakkia. Extra salt oli suomalaiseen makuun riittävän ärjyä. Löytyipä muuten Pandan sitruunalakuja. Vaikka näitä karkkikauppoja on muissakin kaupungeissa sopi Arrowtownin tunnelma tähän saumaan kuin nyrkki silmään.

Queenstown

20120306-220955.jpg
Queenstown on erittäin elävä kaupunki. Queenstown onkin extremetouhujen keskus etelä-saarella, täältä löytyy kaikkea. on benjitä, swingiä, kanjonikiipeilyä, liitovarjoilua, koskenlaskua ja vaikka mitä muuta. Kaupalliset benjihypytkin on aloitettu täällä ekana maailmassa. Talvella täällä on kuulema hyvät laskettelurinteet. Kaupungista löytyy myös myös paljon shoppailtavaa sekä virkeää yöelämää. Queenstownissa treffasimme kaksi muuta samaan aikaan maailmalla olevaa tiimiä Tiimiakatemialta ja vuokrasimme neljäksi yöksi ison talon koko jengille.

Pakko testata: Ferg Burger, ihan mieletön burgerimesta aiavan ytimessä. Kävelipä paikan ohi mihin aikaan päivästä oli ovella aina pitkä jono. Eikä ihme sillä burgerit oli paitsi valtavia myös erittäin maistuvia. Uskallatko kokeilla selättää talon jättiläisen, Big Alin? Voin kertoa, että ei jääny nälkä kun sen vetäisi..

Christchurch

8,5 tunnin bussimatka Queenstownista Christchurchiin sujui yllättävän kivuttomasti.

Lentomme kohti Australiaa lähti Christchurchista, joka taitaa olla eteläisen saaren lentoliikenteen solmukohta. Kaupunkia näimme sen verran mitä nyt bussilla ajelimme keskustan läpi. Näky oli todella, todella surullinen. Kaksi vuotta sitten olleen suuren maanjäristyksen jäljet näkyivät edelleen niin selvästi. Romahtaneita kattoja, revenneitä seiniä, kerrostalo jonka kaikki ikkunat oli rikki.. Mitään tämmöistä en ole nähnyt, aika vakavaksi veti kun ajatteli, että tämä on jonkun kotikaupunki. Kaupungin jälleenrakennus on hidasta, koska järistyksiä on edelleen jatkuvasti. Edellisenä yönä ennen meidän tuloamme maa oli järissyt 3,9 richterin verran. Onneksi sama ei toistunut tänä yönä. Lentokentän lattialla nukuttiin pari tuntia ja sitten olikin aika heittää heipat Uudelle-Seelanille, oli kiva käydä.

20120306-222802.jpg